Vaelluspäivä alkoi tutustumalla tallin piha-alueeseen. Hevosemme viettivät leppoisaa lauantaipäivää valtavassa tarhassa vapaan heinän ja kaverien kanssa. Niiden olemuksesta suorastaan huokui rentous ja tyytyväisyys. Kaupunkilaisen silmä todella lepäsi jylhän mäkisessä maalaismaisemassa. Kun maisemia oli ihasteltu, siirryimme varustehuoneeseen jakamaan ratsut. Vaikka islanninhevoset ovatkin keskenään melko samankokoisia ja yleisesti ottaen erittäin kilttejä ja tasaisia ratsastaa, erojakin toki löytyy. Kaikille löytyi sopiva ratsu: ratsastustaukoa viime aikoina pitäneet saivat rauhalliset luottoratsut, säännöllisesti ratsastaneet pirteät ja reippaat menijät.
Hevoset haettiin tarhasta lauman joukosta ohjaajan avustuksella. Ne harjattiin ja varustettiin ulkona. Vaellus alkoi kentältä. Alkukäyntien jälkeen jokainen sai testailla vapaasti töltin ja ravin eroja omalla ratsulla.
Osa lähti tölttiin automaattisesti, osan kanssa piti kiinnittää huomiota omaan istuntaan (pitkät jalustimet, istutaan pystyssä) ja ratsun kaulan asentoon (töltissä lyhyenä ylhäällä). Puolipidätteitä tehdään luonnollisesti issikoidenkin kanssa. Joillain ratsuilla puolipidätteitä sai tehdä koko retken ajan, jotta vauhdikkaiden pätkien töltti ei olisi vaihtunut raviksi. Jotkin ratsut taas tölttäsivät automaattisesti reippaillakin osuuksilla, ja ratsastaja sai vain istua kyydissä tasaisessa menossa.
13 kilometrin lenkki alkoi metsästä. Reissun aikana tulivat tutuksi niin pienet kuin isotkin metsäpolut. Laukkaa viiletettiin pitkiä pätkiä hiljaisilla teillä avoimissa peltomaisemissa.
Kaikki pysyivät kyydissä! Hevoset todella osasivat hommansa. Ja mitkä maisemat!
Vaelluksen jälkeen hevoset päästettiin piehtaroimaan lumiselle kentälle. Piehtaroinnin jälkeen jokainen puki ratsulleen loimen ja palautti hevosen laumaan. Rento tarhapäivä pääsi jatkumaan. Me kävimme tervehtimässä lampaita ja tutustumassa Tuulensillan tallin tyylikkäisiin kokous-/juhlatiloihin. Lenkin jälkeen joissakin osallistujissa oli havaittavissa lievää issikkakuumetta. Miten noin pienet otukset voivatkaan olla noin näppäriä, reippaita ja luotettavia! Niin kiva viilettää tukka putkella, kun ratsuun voi luottaa aivan täysin. Kaikki joskus pikkuponipahiksilla menneet tietävät, mitä tämä tarkoittaa...
Tälle vaellukselle vaadittiin reilusti ratsastuskokemusta, mutta myös aloittelijoiden vaelluksia on mahdollista järjestää. Jokaiselta TeURaS:n tuntemalta vaellustallilta löytyy myös aloittelijoille ja mahdollisesti jopa ensikertalaisille sopivia ratsuja.
TeURaS suunnittelee jo seuraavaa issikkavaellusta. Kutsu lähetetään kerhon sähköpostilistalle. Tätä kokemusta ei kannata jättää välistä!
// In English
The first horse riding event of TeURaS horse riding club in 2017:
The first horse riding event of TeURaS horse riding club in 2017:
Trail riding with Icelandic horses in early
February. Another trail ride should be coming soon, so stay tuned! The invitation
will be sent to our mailing list.
Reissusta raportoi: Matilda